*

Jussi Marttinen

Mietteitä USA:n ja EU:n välisestä vapaakauppasopimuksesta.

Paljon mainostettu ja kehuttu Yhdysvaltojen ja Eu:n välinen vapaakauppasopimus. Eu kauppakomissaari Karel de Guch on melkein yksin vastuussa Yhdysvaltojen kanssa käytävästä neuvottelusta TTIP-sopimuksesta. Poliitikot vakuuttavat, että sopimus tuo kasvua ja työpaikkabuumin Eurooppaan. Todellisuudessa Multikansainväliset yritykset pääsevät Euroopan markkinoille joka on suora hyökkäys kuluttajansuojaa, ympäristö ja valuutta lakeja kohtaan, Nämä yhtiöt haluavat tuoda Euroopan markkinoille kloorilla pestyjä kanoja, hormonilihaa sekä kemikaaleja jotka on terveydellisistä syistä Eu:ssa kielletty.

Biljoonien eurojen sopimukseen sisältyvät myös sosiaalistandardit, työoikeuden, finanssimarkkinalain, siis kaikki lait. Eu komissio reagoi näihin huoliin, tosin ei sisällöllisesti vaan poropagandisti markkinoiden sopimusta kultakaivoksena joka tuo uusia työpaikkoja ja kasvua. Useimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että kasvu ja työpaikkojen lisääntyminen ovat vain poliitikkojen mielipiteitä.

Todellisuudessa TTIP hyöty parhaillaan on 0,4 prosenttia kasvua 10 vuoteen joka käy ilmi komission omista tutkimuksista. Sopimuksessa on kyse siitä kuka määrää tulevaisuudessa. Neuvottelut käydään kokonaan salassa jotta asiantuntijat ja kansalaiset eivät tiedä mitä siellä päätetään.Vuonna 2015 TTIP sopimus pitäisi olla allekirjoitusvalmis. Tähän asti meille kerrotaan satua kasvusta ja työpaikoista. Tätä samaa kulta aikaa luvattiin myös Meksikolle. Totuus on, että Meksikon talous on supistunut ja työttömyys kasvanut dramaattisesti useat maanviljelijät menettivät ansiotulonsa, koska heillä ei ollut millä vastata yhdysvaltojen halpatuonnille.

Vapaakauppasopimus tuo mukanaan mahdollisesti investointisuojia.
Eli sitä, miten monikansallinen yhtiö voi haastaa minkä tahansa valtion oikeuteen, jos maan käytänteet ja päätökset ovat yhtiön voitontavoittelun tiellä.
Investointisuojat tarjoavat monikansallisille yhtiöille tien paeta valtioiden kansallista lainsäädäntöä ja oikeuslaitosta ylikansalliseen tuomioistuimeen.
Esimerkiksi Argentiinan tapauksessa, vapaan kaupan valtiot voidaan tuomita maksamaan suuria summia korvauksia yhtiöille.

2000-luvun alkupuolella Argentiina kärsi valtavasta yksityistämisen mukanaan tuomasta hintojen noususta.

Argentiina päätti uuden hallituksen ja kansan tuen avulla vaatia maahan tulleita ulkomaalaisia yrityksiä laskemaan hintojaan.

Yritykset eivät suostuneet hintojen laskuun, siispä pakkoratkaisuna tavattoman vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen Argentiina devalvoi peson.

Devalvoinnin seurauksena palveluita kansallistettiin ja Argentiinassa sijaitsevien ylikansallisten yritysten omaisuuden arvo romahti, kun peson arvoa leikattiin kolmannekseen siitä mitä se oli.

Kaiken tämän seurauksena ylikansalliset yritykset lähtivät saman tien järjestelmällisesti tuhoamaan Argentiinan talouselämää ja veivät valtion investointiriitoja käsittelevään ylikansalliseen tuomioistuimeen.

Monikansalliset yhtiöt haastoivat vapaakauppasopimuksen investointisuojaan nojaten Argentiinan ICSIDissä. Kaikkiaan kanteiden määrä kasvoi niin suureksi, että pahimmillaan niiden yhteenlaskettu arvo oli kolme kertaa suurempi kuin Argentiinan valtion budjetti. Argentiina hävisi ensimmäiset oikeudenkäyntinsä ICSIDissä, koska valtion katsottiin rikkovan investoijien etuja. Oikeudenkäyntikulujen lisäksi Argentiinan valtio sai niskaansa valtavan sakkorangaistuksen. Tämä siitä kasvusta ja hyvinvoinnista kaikille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat