Jussi Marttinen

Euroopan pakolaispolitiikasta.

Ruotsissa maahanmuuttajia 1970-luvulla oli noin seitsemän prosenttia ja vuonna 1995 kymmenen prosenttia. Vuoteen 1975 saakka Ruotsiin tuli lähinnä siirtotyöläisiä maan kasvaviin tehtaisiin, eniten Suomesta. Ilmiö kasvatti Ruotsin bruttokansantuotetta 1950-70 -luvuilla. Suomalaiset olivat haluttua työvoimaa. Vuonna 1975 linja muuttui ja Ruotsi otti työperäisten sijaan entistä enemmän sosiaaliperustaisia maahanmuuttajia. Vuoden 1995 jälkeinen kehitys on ollut vauhdikasta. Ennusteen mukaan vuonna 2022 lähes 40 prosenttia ruotsalaisista on joko syntynyt ulkomailla tai vähintään toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla. 20 vuotta sitten kasvoi turvapaikanhakijoiden osuus ulkomaisista noin 30 prosenttiin, missä se on pysynyt. Perhesiteiden perusteella maahan tulleiden määrä kasvoi vuoden 1995 noin 20 prosentista lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä. Työn perusteella tulleiden määrä on pysynyt jatkuvasti mitättömän pienenä. Ruotsin rikostilastojen mukaan vuonna 2010 noin 90-95 prosenttia turvapaikanhakijoista sai apua ihmissalakuljettajilta. Heitä neuvotaan olemaan näyttämättä passia tai muita henkilöpapereita. Lähes 90 prosenttia tulee Ruotsiin ilman voimassa olevaa passia. Nykyään Ruotsin valtion talouden suurin yksittäinen menoerä 1970-luvun jälkeen on maahanmuutto, kertoo Professori Jan Ekberg. Tukholman kauppakorkeakoulun entinen tutkija Jan Tullberg laskee tuoreessa tutkimuksessaan maahanmuuton hinnaksi 250 miljardia kruunua noin 27.1 Miljardia Euroa vuodessa, mikä on noin seitsemän prosenttia Ruotsin vuoden 2013 BKT:sta. Ruotsissa Malmön kaupunki on saanut lisänimen "Ruotsin Chicago", sillä kaupungissa oli vuoden 2013 aikana yli 110 ampumatapausta. Malmön, Göteborgin ja Tukholman lähiöiden maahanmuuttajien osuus on 80-90 prosenttia. Ruotsin poliisi julkaisi lokakuussa 2014 kartan 55 alueesta, joiden hallinnan poliisi julkisesti myöntää menettäneensä rikollisjengeille. Esimerkiksi Göteborgista mukana on Hammarkullenin, Biskopsgårdenin ja Angeredin alueet. Näille alueille postilaitoksella, palomiehillä ja ambulansseilla on ollut niin vaarallista mennä, että on pitänyt pyytää poliisilta virka-apua.

Nyt näille alueille meneminen on vaarallista jo poliiseillekin. Epäviralliset oikeuslaitokset jakavat alueilla tuomioita perustuen vallassa olevan jengin oikeus- ja kulttuurikäsityksiin. Poliisinraportissa kerrotaan, että osalla näistä alueista on rikollisjengien hoitama rajavalvonta. Ruotsin ensihoitajien ammattiliitto on vaatinut sotilastason suojautumisvälineitä. ”He tarvitsevat mellakkakypäriä, luotiliivejä, hengityssuojaimia, säärisuojia ja pistoolikoteloita. Sellaisia välineitä tarvitaan siinä ympäristössä työskentelemiseen,” sanoi ammattiliiton puheenjohtaja Henrik Johansson - Hänen mukaansa ambulanssien henkilöstöä kohti on ammuttu, ambulanssit on yritetty rikkoa, sairaanhoitajien kimppuun on käyty ja heilutettu jopa machete-veistä Samankaltaisia esimerkkejä löytyy myös Tukholmasta.

Vuonna 2010 Ruotsissa ilmoitettiin 63 raiskausta 100000 asukasta kohden, mikä on eniten Euroopassa ja toiseksi eniten koko maailmassa. Rikoksien ehkäisyyn keskittyvän oikeusministeriön alaisen viraston BRÅ:n mukaan ulkomailla syntyneet ovat syytettyinä raiskauksista 4,5 kertaa useammin kuin kantaruotsalaiset (BRÅ 2005). Ulkomaalaistaustaiset korostuvat siis raiskaustilastoissa samoin kuin Suomessakin, kun muistetaan, että kaikista Suomessa tuomituista seksuaalirikoksista noin neljännes on ulkomaalaistaustaisten tekemiä, perusmuotoisista raiskauksista ulkomaalaistaustaisten tekemiä on 34 prosenttia ja törkeistä raiskauksista 41 prosenttia. Suomi on toistamassa Ruotsin monikulttuurisuuskokeilun virheet. Oli kyse sitten maahanmuuttajavaltaisten asuinalueiden eriytymisestä, työttömyydestä, rikollisuudesta tai ääri-islamismista, maamme noudattaa Ruotsin viitoittamaa tietä. Maahanmuuttajat sullotaan samoihin lähiöihin, sopeutumista hankaloittaa passivoiva sosiaalitukijärjestelmä, maahanmuuttajanaiset työnnetään omiin uimahallivuoroihin ja lähtömaan kulttuuria sekä kieltä halutaan vaalia verovaroin. Jos haluamme välttää samanlaisten maahanmuuttajalähiöiden syntymistä, mitä löytyy Ruotsin suurista kaupungeista, meidän täytyy tehdä asioita toisin kuin Ruotsi. Kielteinen kehitys pitäisi Suomessa pystyä kääntämään. Ulkomaalaistaustaisten edustusta rikostilastoissa eroavat Suomi ja Ruotsi vain mittakaavassa.

Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa todetaan, ”Suomen on irrottauduttava siitä 25 vuotta jatkuneesta ajatuksesta, että maahanmuutto ja monikulttuurisuus sinänsä olisivat tarpeellisia tai tavoiteltavia asioita. Siirtolaisuus on yhtä vanha ilmiö kuin ihmiskuntakin, mutta sitä on myös aina pyritty hallitsemaan hyötyjen maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi. Avokätinen hyvinvointivaltio ja avoimet rajat eivät ole yhteen sovitettavissa.

Norjan käytäntöjä, maassa oli 760 000 maahanmuuttajaa vuonna 2014. Suurin osa 33 prosenttia maahanmuuttajista on saanut Norjan kansalaisuuden. Norjalainen tapa ratkoa asioita on hieman toisenlainen kuin Ruotsissa. Norjalainen sanomalehti Dagsavisen kirjoittaa, että maahanmuuttajia karkotetaan yhä enemmän Norjasta. Vuonna 2009 karkotettiin 3 340 ihmistä, kun viime vuonna luku oli 5 934. Tälle vuodelle tavoitteeksi on asetettu 6 700 karkotusta. Viranomaiset perustelevat karkotuksia rikostorjunnalla. Norja karkottaa päivittäin 16 ihmistä, joista keskimääräisesti kuudella on rikostaustaa. Tänä vuonna halutaan karkottaa päivittäin 18 maahanmuuttajaa. Karkotuksia tehdään maailman jokaiseen kolkkaan. Kustannukset vaihtelevat 20 000–100 000 Norjan kruunun välillä (noin 2 300–12 000 euroa). Edistyspuolue onnistui lisäämään maahanmuuttopoliisin budjettia 150 miljoonalla kruunulla (noin 17 miljoonaa euroa) 680 miljoonaan kruunuun (noin 81 miljoonaa euroa). Maahanmuuttolakia on uudistettu myös siltä osin, että Norjasta jo karkotettuja ja maahan takaisin palaavia maahanmuuttajia voidaan syyttää rikoksesta. Kun lokakuussa 2014 Norjasta karkotettiin 824 ulkomaalaistaustaista rikollista, väkivaltarikokset laskivat Norjassa 30 Prosenttia. Viranomaislähteiden mukaan muutoksia on tehty ns. “painopisteisiin”, jotka helpottavat karkottamaan ihmisiä takaisin mm. Nigeriaan ja Afganistaniin. Tanska on seuraamassa Norjan jalanjälkiä. Tulevaisuudessa turvapaikan hakijoita myös Suomeen riittää, mikäli Välimeren yli tulevia siirtolaisia ei saada palautettua lähtöpaikkoihinsa. Turvapaikkahakemusten määrä kasvaa Suomessa niin voimakkaasti, että Hallitus esittää 700 000 euron lisärahoitusta maahanmuuttovirastolle hakemusten käsittelyyn. Sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Sirkku Päivärinne arvioi, että pakolaisten määrä on ylipäänsä kasvanut koko Euroopassa, On väistämätöntä, että hakijamäärä kasvaa Suomessakin. Sisäministeriö arvioi, että tänä vuonna turvapaikkahakemuksia tulee 5000–7000. Kuntalehti kertoo, että viime vuonna hakemuksia oli 3600. Ylijohtaja Jorma Vuorio sisäministeriöstä kertoo Kuntalehdelle, että yksistään Unkariin on tullut tänä vuonna 50 000 turvapaikanhakijaa Afrikan maista. Välimeren siirtolaistilanne on äitynyt niin pahaksi, että Italian pääministeri Matteo Renzi uhkasi, että jos sopua turvapaikanhakijoiden siirtämisestä ei synny, Italia lakkaa ottamasta vastaan Libyasta saapuvia siirtolaisten aluksia ja kieltää siirtolaisten pelastukseen osallistuneiden ulkomaisten alusten ankkuroitumisen italialaissatamiin. Lisäksi Renzi sanoi Italian myöntävän maahan saapuneille siirtolaisille väliaikaiset Schengen-viisumit, joilla he pääsevät matkustamaan eteenpäin muualle Eurooppaan.

Guardianin mukaan Itävalta ja Unkari uhkaavat sulkea tulijoilta rajojaan. Ranska ja Sveitsi eivät päästä Italiasta tulevia siirtolaisia maahan: poliisit ratsaavat junaliikennettä ja rikkovat Schengen-alueen vapaan liikkumisen periaatetta. Mielestäni Suomen pitäisi ripeästi ottaa käyttöön laittomasti maassa olevien karkotukset kuten Norjassa on toimittu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat